Hannu K. Taskila Suomi - Pohjois-Suomi - ja Oulu nousuun!

ROMUTTUUKO KANSAKUNNAN TALOUS?

ROMUTTUUKO KANSAkUNNAN TALOUS?

Takavuosina kukoistanut suurelta osalta teollisuuden tuotantoon perustunut Suomen talous sekä vientiteollisuus ovat kärsimässä kuihtumisesta. Kitumisesta alkaa menehtymien. Siitä huolimatta useat Suomen aikaisempien vuosien ja jopa vuosikymmenien hallinnasta vastaavaista ja siihen vaikuttaneista tahoista ovat nukkuneet itsetyytyväisenä toimistaan. Kerskaillaan jopa konfliktiuhkien avulla saavutetuista Suomea köyhdyttäneistä neuvottelutuloksista. Ongelmat pääosin ovat maton alle lakaistuina kauan olleet tiedossa. Elettiin toivossa että ne jotenkin itsestään poistuisivat.

Suuri osa suomalaisista markkinaehtoisesti toimivista talouksista ovat kustannuspaineesta johtuen liian köykäisillä eväillä kilpailemassa matalasuhdanteen aikana asiakkaista sekä tilauksista. Myyntihinta kilpailijoiden venymiskykykyyn nähden on liian korkea. Hinta on lähes tärkein peruste toimittajaa valittaessa.

Kansakunnan johto on painellut nappuloita laput silmillä. Ohjastajat ovat tuijottaneet omaa asemaansa ja siinä edistymistä. Laukan ottoon ja siitä johtuvaan mahdolliseen kilpailussa hylkäämiseen ei, eikä kokonaisuuden ymmärtämiseen näytä olleen tarvetta. Koniksi rääkätyt ravurit usein ovat myydyt tai lahdattu. Henkilökohtainen tai joukkuekohtainen maaliin voitokkaasti pääsy on ollut kiihkeä ensiarvoinen tavoite. Päästä huipulle ja keräämään pokaalit.

Politiikka ylemmillä tasoilla on taitajien lajia. Yhteiskunta on monimutkainen olio johdettavaksi. Länsimaisissa demokratioissa laajemmat päätökset sekä yhteiset toimet näyttävät syntyvän melkeinpä sattumanvaraisten prosessien kautta. Jotkut prosessin vahvimmista osapuolista yleensä keskenään vetävät köykäisimmiltä maton alta. EU:n päätökset ovat mainioita esimerkkejä niistä  päätösprosesseista. Prosessit saattavat sinkua hyvin yllättäviin kuvioihin. Usein ne sotkeutuvat ja kietoutuvat mahdottomiin umpisolmuihin. Selvien pasmojen sotkeminen onkin oppositiolle se itsetarkoitus.

Oppositiossa näinä aikoina tehdään USA:n "Trump"  tyylistä politiikkaa. Näkyvämpinä siinä kunnostautuvat SDP ja vihreät. Vasemmistosta löytyy kaunopuhujia hallinnon negatiivisten mielikuvien julistukseen. Ainoastaan ruotsalaiset sekä kristilliset ovat puheissaan pysyneet kutakuinkin todellisten mahdollisuuksien puitteissa. Vallan kahvaan pääseminen tavalla taikka toisella näyttää olevan yhdelle jos toisellekin se ykköstavoite.

Työmarkkinapolitiikasta sekä ammattiliittojen tekemisistä on ihmeteltävää. Kenen etua he ajavat? Työnantajien toimista kiertelemättä voi sanoa että; yritysten etuahan ne ajavat.

Kuka todellisuudessa Suomea sekä suomalaisia johdattaa. Yksi johtajan merkki on se että suurin osa joukosta hyväksyy johtajan päälinjat ja seuraa niitä. Organisaatiossa saattaa olla luontainen johtaja. Toisessa johdetaan palkkioiden tai rangaistusten avulla.

Eduskunta, presidentti sekä hallitus on asetettu Suomen valtion johtoon. Todellisessa vallassa kuitenkin on se jolla on keinot rankaisematta mitätöidä ja ohittaa vastuullisen johdon päätökset sekä aikaansaannokset. On ollut epävarmaa; johtaako Suomea virallinen organisaatio eduskunta ja hallitus, vako epäviralliset organisaatiot. Niistä vahvimpina ammattiyhdistysjohtajat. Valtiojohdon toimet synnytettävien konfliktien pelossa usein lannistuvat pelkäksi pyytelemiseksi.

Päädytkäänkö tämän hallituksen kaudella pikaisesti järkeviin kokonaisratkaisuihin Suomen kansan sekä suomalaisen eduksi.

Hannu K. Taskila
Oulusta

eMBA

hannu-k-taskila.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Ihan lyhyesti vain. Suomen hallitus ei meidän taloudellisesta hyvinvoinnista vastaa. Poliitikkojen päätehtävä on verojen asettaminen ja näiden varojen uudelleen jakaminen. Helppo tehtävä.

Kaikki jaettava tehdään yrityksissä. Suomen ongelma on järjettömän kokoinen julkinen sektori varoihimme nähden, byrokratia, liian pienet palkat ja ostovoima sekä yksilöiden mitätön varallisuus, hyvin suppea oma tuotanto. Kaikki kallis tuodaan ulkomailta paitsi asunnot, jotka taasen ylihinnoiteltuja rutkasti. Osaamme itse tehdä järkyttävän vähän haluttavia tuotteita, erityisesti kuluttapuolella.

Suomi nousee vain kasvavalla omalla tuotannolla, haluttavilla tuotteilla ja tuonnin ja viennin paremmalla tasapainolla.

Ellei suunta ole selvä niin mallia voi katsoa Saksasta. Sitä johdetaan kuin yritystä, vaikka sillä on valtava sossusysteemi. Saksalaiset eivät kuitenkaan tyydy edes yksilötasolla velttoiluun, huonoon johtamiseen, paskalaatuun, riskien välttämiseen, yritysten myyntiin muualle ja yrittäjien pikavoittoihin, työttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen.

Maa pakottaa kaikki kansalaisensa työhön ja tuloksiin. Pakottaminen on hienoa myös muualla yhteiskunnassa. Kun meillä on pääosa mediasta jo täyttä roskaa eli tekee mitä kansa haluaa, viihdettä, niin Saksassa hallitus on todennut jo vuosikymmenet, että median tehtävä on kertoa kansalle mitä sen tulee tietää, ei antaa sille vain mitä se haluaa.

Hieno vastuunkanto kansakunnasta. Esimerkki meillekin siis. Ainut tapa maan pärjätä globaalissa kilpailussa.

Käyttäjän HannuKTaskila kuva
Hannu Taskila

Kiitos kommentista Juuso Hämäläinen. Esittämäsi päälinjat mielestäni ovat kohdallaan.
Pari pientä kommenttiani lyhyesti. Kansakunnan hyvinvoinnista sekä elämisestä vaaleilla valittu johto on vastuussa. Siihen kuuluu myös toimiva sekä kansalaisten tarpeita palveleva sekä tyydyttävä elinkeino- sekä talouselämä. Poliittisen johdon sekä Suomen taloudellisiin oloihin vaikuttavien tahojen olisi haluttava sekä kyettävä ohjastamaan maamme olot kasvavan taloutemme toimintaedellytykset kansakunnan sekä maan taluden tuottavuuden kantokyvyn puitteissa.
Tänään on lähdettävä tämän päivän tilasta sekä tilanteesta noususuuntaan. Ei voida vaatia että kansakunnan kulutus ja ns. elintaso määrätään esimerkiksi Ruotsin tai Saksan tason perusteella. On pidettävä huoli, että talouden tuottojen arvo olisi hivenen suurempi kun kulutukseen sekä muihin kustannuksiin käyttämämme talouselämämme tuottojen arvo. Kasvuunkin pitäisi pystyä panostamaan. Taloudelliset olot maassa tulisi olla kasvuvoittoisesti tasapainossa.
Yhtiökunnassa tehtävien päätösten vaikutus vaikuttaa talouselämään välillisesti. Toisin kuin työnmarkkinapäätökset ja sopimukset jotka vaikuttavat välittömästi.
Terveisin Hannu K. Taskila

Toimituksen poiminnat